Luovaa luontokuvausta

Luovaa luontokuvausta talvella

Talvella valoisaa aikaa on vähän. Pakkasella on kaunista, mutta kylmää. Mitä voisin kuvata ja miten?
Luova luontokuvaus on mielenkiintoinen ja koukuttava harrastus. Siinä yhdistyvät ulkoilu, luonnon kauneuden ihasteleminen, visuaalisen ilmaisun kehittäminen ja valokuvausharrastus. Luova luontokuvaus on kiehtovaa. Siinä ei pyritä välttämättä kuvaamaan luontoa perinteisellä tavalla, vaan opetellaan näkemään tuttuja ja tavallisia asioita toisin. Kuviin voi valita erilaisia näkökulmia. Luova kuvaaja katsoo luontoa etsien luonnosta visuaalisia elementtejä, joista rajaamalla ja katsomalla oikeasta kuvakulmasta voi muodostaa taideteoksen.

Taiteelliset kuvatkaan eivät silti synny tuosta vaan, ilman oman kameransa tuntemista ja tekniikan hallintaa. Kameraa on kuin sivellin taidemaalarille. Oikean valotusajan ja aukon valinnalla on vaikutusta kuvan sisältöön ja visuaaliseen ilmeeseen. Toisaalta hyviä taidekuvia voi saada myös kännykän kameralla, on kuitenkin tunnettava kameransa ja sen mahdollisuudet rajoitteineen. Tekniikan lisäksi tarvitaan ”silmää”, mikä ei ole sen mystisempi asia kuin sommittelun perusasioiden hallinta.  Visuaalista silmää, sommittelutaitoja ja kameran tekniikkaa voi opetella. Mikään niistä ei ole salatiedettä, joita vain harvat voivat oppia.
​
Kuvankäsittelyllä voidaan vielä säätää valmista kuvaa sävyjen ja kontrastin säädöillä ja näin voi tuoda esiin omaa näkemystään. Luovassa luontokuvauksessa on enemmän mahdollisuuksia itsensä, tunnelmien tai taiteellisten näkemystensä esittämiseen kuin esittävässä maisemakuvauksessa.

Mistä saisin kuvauskohteita? Mitä kannattaa kuvata? Tämän viikon teema voisi olla vaikkapa erilaiset pinnat. Miten kuvata pintoja? Mistä niitä löytää? Mitä kannattaa ottaa huomioon?
Talvisessa maisemassa on vähän sävyjä, joten luontokuvauksessa on paljon elementtejä graafiseen ilmaisuun. Sävyjen vähyyttä voi häivyttää ja korostaa kuvankäsittelyssä kontrastia lisäämällä. Valon suunta on tärkeä kuvattaessa pintoja. Varjojen ja valoisien kohtien saumoissa on rajapintoja, joista muodostuu kuvioita, pinta saa elävyyttä.
Pintoja voi etsiä puiden rungoista, kivien pinnasta, lumesta, vedestä, jäästä, tiestä, rakennetusta ympäristöstä ja vaikkapa pilviverhosta. Pintoihin tulee erilaisia vivahteita eri vuorokauden aikoina. Kirkkaassa auringonpaisteessa kontrasti on luonnostaan suuri, kun taas pilvisellä säällä pintojen rajat ovat pehmeämpiä. Vesi ja lumi heijastavat valoa. Kaikkia näitä voi katsella ja miettiä. Kannattaa kulkea silmät ja mieli avoimena. Heittäytyminen on sallittua ja kokeileminen ei maksa mitään. Kannattaa kyykistyä, kurotella ja katsella eri suunnista. Saatat alkaa nähdä lähiympäristössäsi ihmeitä, joita et ole ennen tiennyt olevan olemassakaan.


​

Lumen pintaa iltapäiväauringossa tammikuisena pakkaspäivänä 2019. Kuva otettu Canon järjestelmäkameralla (EOS 5D) Kuva: Sini Yrjänä

Talventörröttäjä kuvattuna lintuperspektiivistä tammikuussa 2019. Kuva otettu HUAWEI kännykkäkameralla. Kuva käsitelty kännykän kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvaaja: Sini Yrjänä